Ja pöydät notkuivat herkkuja...

Herkkupöytiä oli monta; lahjoituspöytä, kirpputoripöytä, värjäreiden tuotteita, lankamyyjien lankoja - ja sitten se, josta jokainen kävi vuorollaan napsimassa niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja suuhunsa. Päivölässä siis syötiin koko ajan, vielä senkin jälkeen, kun ei enää jaksanut.

Mennessä mainitsin matkaseuralleni, että haluaisin ostaa kokeeksi yhden vyyhdin paljon himottua Wollmeisea, mutta se on sen verran hankalaa hankittavaa, etten saa sitä koskaan itse tilattua. Ja siellä kirpputoripöydässä se minua huuteli, ihan minun väristä (kuvassa vas.), pakkohan se oli korjata pois. Kuvassa oikealla on pitsihuivilanka (Hopeasäie), jonka voitin arpajaisissa. Loistavat arpajaiset -kaikki voittivat! Ihan noin hyvää tuuria ei minulla ollut, että olisin voittanut juuri tuon langan arvalla. Arpajaiset toteutettiin niin, että kaikki palkinnot olivat esillä ja arpojen osoittamassa järjestyksessä kukanenkin sai käydä valitsemassa oman palkintonsa. Ja kyllähän minä omani löysin.

Kirpparipöydästä poimin vielä ihan lopuksi vähän kehrättävää. Seuraavassa postauksessa kertonen miten kehräys retriitissä sujui, mutta jotain paljastanee se, että villaa tuli hankittua lisää.

Lankamyyjiltä ostin vain langat yhteen suunniteltuun huiviin, ei mitään heräteostoja, joten jokaseenkin maltillisesti meni.