Nukkumatin pipo meni hukkaan. Se katosi mystisesti ämmilän reissulla. Niinpä äiti ompeli lapselle uuden pipon sunnuntai-iltana.

Edit: Nukkumatin pipokin on löytynyt, mutta pipoja ei ole koskaan liikaa.

Sama kaava, eri kangas, aplikoidulla kuvalla.

Kaava on ihana, pipoa voi pitää miten päin herra vain haluaa.

Kangas on Myllymuksujen trikoota, jonka puolikkaasta tein aikoinaan kantoliinan. Eli neljä metriä 70 cm leveää trikoota odottaa ompelua. Aluksi meinasin tehdä sapluunan ja painaa kukan kuvan kankaaseen, mutta luovuin siitä ajatuksesta, kun muistin, että minulla on vielä jossain sitä samaa tuulipukukangasta, josta ompelin esikoiselle tuulipuvun. Nyt on nuorimmaisella tuulipukuun sopiva pipo.

Mitään ei siis kannata heittää pois. Tuulipukukangasta on äärimmäisen epämääräinen pala -mitään järkevää siitä ei enää ompele, mutta onpahan tullut sekin palanen säilytettyä...

***

Loikataan takaisin aikaan ennen serkun häitä. Yhtenä juhlavaateajatuksena oli neulotut puuvillaliivit pikkumiehille. Ajan puutteen vuoksi päädyin toiseen ratkaisuun, mutta ajatus liivistä jäi silti takaraivoon. Niinpä syntyi tämä:

Lanka: Novita Samos

Puikot: 5mm pyöröt

Tämä on ihan omaa suunnittelua. Hahmottelin jopa paperille jotain ja tein mallitilkun ja laskeskelin silmukoita. Ihan kun parempikin neulesuunnittelija ;-)

Liivi on neulottu pyörönä, kauluksen ja hihansuiden huolittelut on tehty samalla. Jos meinaisi ihan ohjeenkin kirjoittaa, pitäisi neuloa ensin toinen ja tehdä tarkemmat laskelmat, sillä pikkuisen joutui silmukkamäärän kanssa säätämään kesken neulomisen. Ihan kiva tästä silti tuli, tuosta mallineuleesta olen haaveillut jo pitkään, nyt vihdoin sain sitä johonkin tehtyä.

Vielä olisi häihin liittyen oma mekko ja bolero kuvaamatta...