Kesäloma loppui ja arki alkoi

Minun pienet pojat, toinen kakkoselle, toinen eskariin

Pikkuveli saa olla hetken ainoana isoveljenä pienimmälle

 

Reput

Haikeaa, mutta toisaalta helpottavaa. Arki alkaa ja pian löytyvät rutiinitkin kohdalleen -toivottavasti. En suostunut ostamaan Bagukan -reppuja, eivät olleet hyvän mallisia. Pienetkin joutuvat välillä kantamaan yllättävän painavaa reppua, joten sen pitää olla hyvä. Toivottavasti lapset eivät saa tästä isoja traumoja. Myönnytyksenä ostin Bagukan kyniä ja kumit. Nuoremman reppuun leikkasin ja liimasin nimen kirjaimet heijastintarrasta, tuntui tykkäävän. Isommalle täytynee keksiä jokin kiva kuva. Kohta tarvitaan kuitenkin heijastimia.

Kypärät

Toivon hartaasti, että pojat suostuvat pyöräilykypärät myös jatkossa pitämään. Isommalla on uusi pyörä, lukon käyttöä ja avaimen säilytystä pitää harjoitella. Nuorempi on ylpeä isoveljeltä perimästään pyörästä -onneksi. Koululle saa eskarilainenkin kulkea omin nokkineen, vanhempien vastuulla. Ainakin alkuun kuljen mukana, sillä isoveljen lukujärjestys ei mahdollista poikien yhteisiä matkoja kuin yhtenä päivänä. Onneksi matka ei ole pitkä.

Pikkuveljet

Kolmevuotias otti ilon irti yhteisestä aamupäivästä äidin kanssa. Nuorimmainen nukkui välillä ja välillä osallistui leikkiin matkustamalla 'auton' takapenkillä. Päivärytmi muodostuu pitkälle eskarilaisen päivän mukaan. Aamulla kävellään koululle ja samalla ehkä käydään leikkipuistossa ja maitokaupassa, iltapäivän hakureissulla voi nukahtaa rattaisiin päiväunille.

**

Penaali

Eskarilaiselle ei ostettu uutta penaalia, kotoa piti sellainen löytyä. Vaan arvatkaa löytyikö. Äiti lupasi pyhästi, että aamulla poikaa odottaa penaali. Ja niin ompeli äiti farkkupaloja ensin lakanakankaaseen, purki vetoketjun vanhasta paidastaan, laittoi vuoreksi pallopopliinia ja kaivoi kaapista pari koristetta. Hyvä tuli, tosin moitteitakin äiti sai. Penaalista puuttuu nimi.