Otsikon mukainen lausahdus on pyörinyt viimeaikoina mielessäni. Ihan liian paljon on mennyt aikaa ja energiaa työasioiden vatvomiseen. Tänä viikonloppuna olen kuitenkin onnistunut heittämään työasiat nurkkaan ja keskittynyt olennaiseen; ulkoillut lasten ja koirien kanssa, käynyt hiihtämässä, paistanut makkaraa nuotiolla, lukenut kirjaa, nukkunut päikkärit, käynyt MLL:n kirpputorilla... ja siinä sivussa tehnyt kotihommia.

Paikallisen MLL:n kirpputori oli kiva piristys harmaaseen päivään. Piipahdin pikaisesti kirppiksellä ja löysin jokaiselle pojalle puserot. Nuorimmainen sai lisäksi kaksi hieman isoa college -pukua odottamaan.

Neulominenkin on jotensakin sujunut. Aiemmin aloittamani liivi on resoreja vaille valmis. Päätin, ettei siitä tule pieni ja niin löytyi intoa sen neulomiseen.

Jotain uuttakin on neulerintamalla tullut aloitettua. Monta monituista sukkamallia kahlasin läpi tälle langalle, mutta uusimmasta Ullasta löytyi mukava malli. Oikein vai nurin -sukat, malli on jokeseenkin yksinkertainen, mutta huomioni kiinnittikin neulomistekniikka. Miten voi neuloa sukat pyöröpuikoilla? Alku on ainakin ihan lupaava.

Joskaan en ole niinkään vakuuttunut, että tämä on yhtään sen nopeampi tekniikka kuin sukkapuikkojen käyttäminen. Pyöröjen liikuttelu on jokseenkin työlästä. Mielenkiinnolla odotan kantapäätä...