Mitä tehdään, kun illalla iskee neulomisvimma, mutta varsinainen käsityö on jäänyt reissun jäljiltä autoon? No aloitetaan tietysti uusi.

Tämä lanka on haukkunut tuolta lankakorista haluavansa sukiksi. Olen koittanut olla kiinnittämättä siihen huomiota, kieltänyt ja niskavilloistakin puistellut, muttei se tahdo millään hiljetä. Niinpä en tarvinnut isoakaan tekosyytä saadakseni sen puikoille.

1781408.jpg

Haukkunut? Niin, lanka on koirankarvalankaa. Koirista irtoava pohjavilla on kerätty vuosien varrella talteen. Kehräämössä siihen on lisätty 2/3 lampaan nk. rasvavillaa ja sitten kehrätty. Kotiin saapuessaan lanka on vyyhdeillä, likaisena ja pahalle haisevana. Siihen auttaa kunnon pesu -tosin ei kannata huovuttaa sitä samantien yhdeksi mytyksi. Ihanaa, lämmintä lankaa.

1781536.jpg
Kaksi vyyhtiä kuivumassa

Tämä lanka on kolmesäikeistä, oman arvioni mukaan n 7veikan paksuista, mutta neuloessa vähän kovemman tuntuista. Sukan malli on marttojen sukkakilpailun satoa (uusimmassa Novitassa julkaistu malli). Tästä tulee koesukka, aiemmasta koirankarvalankaerästä on neulottu vain perussukkaa.

Tämä selittänee blogin nimen. Koirankarvan kerääjä -ehkä jonakin päivänä myös kehrääjä.