Painamisesta innostuneena tein heti uudet sapluunat, tällä kertaa itse myyrän ja pupuystävän. Ruskea (lähes terrakotta) R-collectionin trikoo suorastaan kiljui olevansa juuri myyrän pupuystävän värinen ja keltainen trikoo halusi tälle kaveriksi. Niinpä tein sapluunat ja sekottelin värejä.

Kauttaaltaan painetusta sammakkoasusta tuli jotenkin niin yöppäri/alusasun näköinen, että nyt päätin painaa vain hieman isomman kuvan miehustaan.

Paidan lisäksi asuun kuuluvat trikoohousut, joissa on vain toisessa lahkeessa yksi iloinen myyrä.

Myyrä pääsi myös toiseen hihaan.

Pupun värin jouduin sekoittamaan lopulta kolmesta väristä (ruskea, punainen ja oranssi), mutta onnistuin pääsemään hyvin lähelle trikookankaan väriä. Kuva onnistui muutenkin erittäin hyvin, samoin peitetikin saumat. Sen vain totesin, että kun ompelee saumurilla ja peitetikkikoneella, täytyy olla paaaaljon samansävyisiä lankoja. Löysinkin ompelulankojen seasta sopivia rullanloppuja hyödynnettäväksi peitetikin saumoissa, samoja sävyjä, muttei ihan saman värisiä, korostavat kivasti siistejä ompeleita. Kummankin hahmon painatuksessa minulla taisi olla neljä eri sapluunaa, värejä pupussa 6, myyrässä 5. Myyrän kasa on tehty pumpulipuikolla.

Huomasin tekeväni sapluunat hieman erilailla kuin RuttuNutun Annika. Annika näyttää (ainakin ohjeessa) painavan ensin koko hahmon 'perusvärillä' ja siihen päälle mahat yms. Minä pyrin tekemään sapluunat niin, että niissä kohdissa, joissa se vain onnistuu, pyrin painamaan eri värit suoraan kankaaseen (esim. pupun ja myyrän mahoja ei ole painettu perusvärin päälle, vaan suoraan kankaaseen). Aina se ei tokikaan onnistu, vaan esim. pupun korvien sisus on pitänyt painaa ruskeiden korvien päälle. Minun tavassa on se huono puoli, että täytyy olla tarkkana, ettei värien vaihtumiskohtaan jää rakoa (ja kangasta näkyviin). Täytynee kokeilla tuota Annikan tapaakin joskus.

Annikalta apinoin tuon nepparilistan raglanhihan saumaan. Onnistui yllättävän hyvin, kun hieman muotoili etukappaletta ja hihaa siitä kauluksen kohdalta. Ja käytössä toimii loistavasti, etenkin jos kangas ei ole kovin joustavaa (kuten paidassa käyttämäni trikoo). Kanttauksen tein housutrikoolla, samoin hihaan tulleet raidat.

Äiti on tyytyväinen, mutta voittiko myyräpuku sammakkomiehen asun? Ei voittanut ei. Myyräasu oli velipojan synttäreillä päällä, mutta kun tarhaan piti seuraavana aamuna lähteä, piti päälle saada ehdottomasti sammakoasu. Mistä sitten johtuukaan. Myyräpuvussa on parempilaatuinen kangas ja paremmin onnistunut painatus, siistimpi ompelujälki ja paremmat värit. Kyllä se vaatteena kelpaa ja mieluisaltakin tuntuu, muttei sammakkoasua voita...

Silti tämä myyräsarja saa jatkoa, leikattuna olisi isovelille kalsarit samasta ruskeasta trikoosta ja keltaista trikoota on vielä keskimmäiselle samanmoiseen puseroon. Perästä kuuluu...