Palataan takaisin äitienpäivään. Toukokuun alussa sain vihdoin käytyä kaupungissa ja poikkesin samalla kirpputorilla. Olen kovin huono ostamaan mitään, mutta mukaan tarttui muutama lehti sekä keltaiset, auringon jo osittain hyvin paahtamat verhot.

Kotona sain idean ommella verhoista muovipussin mallisen kauppakassin. Pikaisen googlettamisen jälkeen löysin tämän summittaisen ohjeen sekä tarkemmat englanninkieliset ohjeet. En minä taaskaan ohjeen mukaan ommellut, vaaan katsoin vähän mallia. Käytin kassin vuorena auringon haalistamia osia verhosta, päällepäin paremmin värinsä säilyttänyttä. Verhon keltainen on itsessään jo mielestäni värinä 'auringon paahtamaa' (vrt. poltettu oranssi).

Kassi on yllättävän hyvän mallinen ja tilava. Tosin tämä yksilö taisi päätyä käsityöpussiksi kauppakassin sijasta. Meni siis omalle äidilleni äitienpäivämuistamisena.  

Trymistykseni oli valtaisa, kun törmäsin netissä tutkimukseen, jonka tulosten mukaan kaupan muovikassi olisi kaikesta huolimatta ekologisin vaihtoehto kauppakassiksi ja perää piti kangaskassi paperi- ja ekopussin jälkeen. En löytänyt enää tätä samaa sivustoa, mutta ainakin Kuluttaja -lehdessä on kirjoitettu samasta aiheesta (1/2009).

Muovipussin ekologisuus perustui siihen, että muovipusseista 60 tai 90 prosenttia on kierrätysmuovia. Olkoonkin, suurin osa muovipusseista päätyy kuitenkin roskapusseina kaatopaikalle. Samassa jutussa kehoitettiin käyttämään roskapusseina mahdollisimman ohuita pusseja (tätähän kauppakassit eivät ole). Jos en ihan väärin muista, piti kangaskassia käyttää viisikymmentä kertaa, jolloin se olisi yhtä ekologinen kuin 50:nen muovipussin ostaminen. Ihan en tätä sulata. Kangaskassiahan voidaan käyttää paljon muuhunkin kuljettamiseen kuin vain kauppakassina (tai voihan sitä muovipussiakin käyttää, muttei se ole niin siisti/nätti). Ja jos se vieläpä tehdään kierrätyskankaasta (vaikka niistä auringon polttamista verhoista), eikä osteta uutta kangasta. Luonnonsuojeluliiton sivuilta löytyy vertailu kauppakassien ekotehokkuudesta, joka puolestaan antaa aiheesta hieman erilaisen kuvan kuin ko tutkimus. 

Tähän täytynee todeta, että vaikka meillä kierrätetään kaikki ja muutenkin pyritään jokseenkin ekologiseen elämään, niin kaupasta ostetaan muovi- ja paperikasseja. Suurin osa niistä kyllä päätyy takaisin kierrätyspönttöön (paitsi ne roskapusseina kaatopaikalle päätyvät). Tosin tuotamme viisihenkiseksi perheeksi varsin vähän sekajätettä.

Mutta palatakseni aiheeseen äitienpäivä. Kassi sai matkaansa kortin, johon harjoittelin myös vapaatikkausta. Ihan hauska kortti tuli tästäkin. Pohja on tehty verhon suikaleista punomalla ne korinpohja -tyyliin ja asettamalla tämä punos vinottain korttipohjalle. Päälle kiekuratikkausta ja lopulta villalankakukat. Varsi ja lehdet on kirjontalangalla tikattu.

**

Samoihin aikoihin kaivoin meidän varastohuoneesta mummin nojatuolin itselleni olohuoneeseen. Meidän käytössä oleva sohva on vanha, matala ja pehmeä. Ei tee selälle hyvää, eikä sieltä tämän pallomahan kanssa kovin helposti nousta ylös. Nojatuolissa on parempi istua kutomassa, mutta siihenkin tarvitsen tukea selälle ja vasemmalle kyynerpäälle. Niinpä kaivoin kaksi pientä tyynyä kaapista ja päällystin ne samaisilla verhokankailla.

Väri jopa jokseenkin sointuu muuhun 'olohuoneen' väritykseen.

Ja kun minulla kerran on nojatuoli jossa istua kutomassa, sain päähäni kokeilla Marlen blogista löytämääni kässäpussi-ideaa. Ei tähänkään mitään kaavoja tai ohjetta ollut, Marlen kommenteissa oli kuitenkin annettu vähän mittoja ja niin minä leikkasin summanmutikassa yhden kappaleen, josta tuli sekä vuori, että päällinen. Vähän aikaa piti pyöritellä, että hahmotin miten tämä yhdestä kappaleesta voidaan tehdä. Mutta onnistui se ja hyvin onnistuikin.

Pussi on varsin pieni, mutta kyllä sinne lankakerän voi tunkea. Eipähän pyöri jaloissa lattialla.

Ennenaikaa ovat naiset kuulemma pussia käsipuolessa roikottaneet, kun ovat kävellessään kutoneet. Marle teki nojatuoliversion napin avulla, minä laitoin nepparit. Ja arvatkaa tuliko heti lisää sovellusideoita. Samanlainen pussukka voisi olla näppärä vaunun aisassa, puhelinta/lompakkoa/avaimia varten. Tai samanlaista pussia voisi käyttää kaukosäädinten säilytyspaikkana (ne ovat viimeaikoina olleet harva se ilta hakusessa).

Vielä pitäisi saada äiteen nurkkaukseen isompi kori/pussi/laatikko sitä keskeneräistä käsityötä varten (ja toki samasta verhokankaasta). Tuohon lankapussukkaan ei juuri kerää enempää mene. Ideakin jo on, toteutusta odottaa.

Miten verhot sitten riittivät? En lähde mittomaan verhojen kokoa, mutta yhdestä verhosta tuli kaksipuolinen muovipussikassi, toinen tyynynpäällinen ja tuo kaksipuolinen lankapussukka. Verhoja oli kolme, joten vielä on kangasta tuhottavana.