Koirankarvan kerääjä

Kun käytin ensimmäisen kerran kirjontalankoja kangaskorttien ompelemisessa, en ole enää tavallisia ompelulankoja käyttänyt. Kirjontalanka vain on niin liukasta, että se tahtoo purkautua rullalta ihan omia aikojaan. Koitin hakea ompelutarvikeliikkeestä sellaisia muoviverkkoja lankarullan suojaksi, mutta tarjolla oli vain saumurilangoille tarkoitettuja versioita. Nyt vihdoin kokeilin yksikyntisten valkosipulien pussia. Yhdestä pussista sai verkon kolmeen rullaan ja hyvin toimi.

Tämä on yksi niistä töistä, jotka listasin vuoden ensimmäisessä postauksessa. Revontulen sainkin jo aiemmin valmiiksi ja se on ollut lähes päivittäisessä käytössä. Japanilaisia kukkia kokeilin, mutta en oikein tiedä, että onko ne ihan mun juttu -vai liekö se lanka ei ole ihan se mun juttu.

Tarkoitus oli neuloa takki ihan ohjeesta, mutta lopulta päädyin tekemään täysin oman mallin. Halusin leveät raidat, mutta jossakin vaiheessa hirvitti, että tulikohan hieman liioiteltua. Hihojen kanssa oli hieman ihmettelemistä ja lopulta päädyin tuollaiseen 3/4 mittaan. Raidat piti saada täsmäämään, joten siitä määrittyivät takin ja hihojen pituudet. Alkuun oli ajatus, että yritän käyttää mahdollisimman tarkkaan kaiken langan, joka minulla on, mutta lopulta tärkeämpi oli saada raidat täsmäämään.

Pihahommat ei juuri houkuttele. Kylvimme sisällä maissia, pinaattia, rosmariinia ja basilikaa. Ja minä ehdin vähän kehräämään.

Vanhojen rukkien kanssa on usein ongelmana rullat, tai paremminkin niiden saatavuus. Rullat ovat usein suhteellisen pieniä, eikä niitä useinkaan ole kovin montaa rukkia kohden, uusien saaminen on hankalahkoa. Näin myös minulla, rukkivanhuksessa on vain yksi rulla, johon sain kyllä mahtumaan 80g ohuehkoa säiettä.

Kävin painikamppailua tilkkupeiton tikkausvaihtoehtojen kanssa. Olisin halunnut tikata koko peiton täyteen muurahaispolkua, mutta onneksi järkiinnyin ja päädyin hieman yksinkertaisempaan tikkaukseen. Tikkaan ensialkuun ruudut ympäri ja sen jälkeen ehkä jotain kivaa pylpyrää valkoiset alueet täyteen. Ja sitten ehkä jotain pientä käsin mukaellen ruutujen kuvioita.

Soitellen sotaan, eihän se nyt vaikeaa voi olla. Otin ensimmäistä kertaa käyttöön yläsyöttäjän, jonka tinkasin kaupan päälle ompelukonetta ostaessani. En ole tingannut ennen sitä, enkä sen jälkeen... Noh, kone mahtaa olla kahdeksan vuotta vanha ja nyt pääsi osa käyttöön. Kerran olen sitä kokeillut ja toimivaksi havainnut.